Tattoos

Kuten monella nykynuorella, myös mulla on unelmana tatuointi. Tai itseasiassa muutamakin. Mulle tatuoinnit on ollu aina asia mikä on kiinnostanu. Jo pienestä pitäen kaikki perhetut keillä oli näkyviä tatuointeja oli jotenkin tosi kiinnostavia. Ne tuntu paljon coolimmilta ja jotenkin elämää täyteläisemmiltä. Sellatteilta jotka osaa elää elämäänsä täysillä. Ja semmonen mäkin halusin olla. Ja haluun edelleen. 

En tarkota sitä, ettäkö tatuoinnin ottamalla mun elämästä tulee yhtäkkiä täydellistä.

Mulla on 4 vuotta mua vanhempi serkku, joka on puhunu jo siitä asti kun mä olin ala-asteella, että se ottaa tatuoinnin kun se on 18. Noh nykyään mä oon jo lukiossa ja neidillä ei ole vielä tatuointia, mutta prosessi sekin etenee. Kumminkin....sillon joskus ala-asteella yhessä suunniteltiin millaset tatuoinnit haluttaisiin, ja suunniteltiin Petrallekkin tatuointi minkä se sitten ottais. Noh siitä on mulla vähän suunnitelmat muuttunu, (Petralla ei itseasiassa hirveesti) mutta nää kyseiset kuvat mitä haluaisin niin on ollu mun mielessä jostain yläasteesta lähtien. Eli muutaman vuoden jo. Jotkut vähä tuoreempia ja jotkut viä vanhempia ideoita.

Tän idean sain joskus viimekesänä. Haluun tekstin joka menee mun ranteen ympäri: Never run faster than your guardian angel can fly. Itse lauseen bongasin yhen taulukaupan taulusta, ja nyt tässä ajan kuluessa oon netissä surffaillessa huomannu, että se on aika kliseinen we heart it lausahdus, mutta jos totta puhutaan niin I don't give a fuck. Sillä on mulle itelle merkitys mitä kenenkään ei tartte ymmärtää. Ja vaikka olisinki bongannu sen we heart it:ista niin mitä väliä jos siitä tykkää.

Toinen minkä haluan on tullu vaan mun mieleen jostakin, en muista piirtelinkö ja sain idean vai näinkö jonkun kuvan sitä ennen, mutta anyway. Haluan hiusrajaa pitkin kulkemaan Happiness. Mulle elämässä tärkeintä on onnellisuus. Ei mikään muu. Joten miks en ikuistais tätä iholle?

Kolmas minkä haluun on kompassi niskaan/yläselkään. Enkä tarkoita nyt kuvaa metallisesta kompassista vaan enemmänkin jotain tän tapaista:

Neljäs listalla on jalkateriin kuvat. Oikeaan jalkapöytään haluan asioita jotka tekee mut onnelliseks ja semmosia asioita mistä mun luonne ja mä muodostun. Jotain musiikkiin liittyvää, lukemiseen yms. Ja sitten vasempaan jalkaan haluun asioita jotka on osa mua, mutta ei niin positiivisia. Kuten hämähäkki, koska mulla on tosi paha fobia niitä kohtaa ja muita asioita mitä esim. pelkään. 

Viides listallani on muerte nainen. En halua että siinä on vain kasvot vaan, että näkyy vähän kroppaa. Ja haluan, että se on brunette ja sillä on tatuointeja.

Tää on ollu mun lempi kuva kaikista muerte tatuoinneista mitä oon vuosien varrella katellu. Eli tän tyylinen olis tavoitteena. Paikkaa en oo vielä keksiny, ja sen takia se on täällä vähän jälkipäässä listalla.

Viimeisenä on ruusutatuointi. Tälle mulla ei oo minkääntasosta merkitystä. Haluan sen vain koska se on hieno ja thats it. Mun mielestä on tyhmää jos ihmiset väkisin yrittää keksiä tatuoinneilleen merkityksiä. Ei tarvitte! Kuka sut siitä tuomitsee jos haluat vain yksinkertaisesti jotain sun iholle, koska se on hieno. Ei siinä oo mitään väärää.

Nyt tuli normaalia pitempi teksti, ja paljon kuvia. Vaihtelua elämään mikäs sen mukavampaa. Mutta nää on tosiaan tavoitteena saada mahdollisimman 18vuotis syntymäpäivän jälkeen ihoon.

Adiós

Tasa-arvoisuus

Mulle elämässä on tärkeetä periaatteet. Se, että toimii oman näkemyksensä mukaan oikein. Mutta silti mua ärsyttää tosi paljon, jos ihmisen mielestä on oikein tasa-arvottomuus. Naiset ei saa kouluttautua lähi-idässä, homous on jossain päin maailmaa laissa kiellettyä, meidän maassa ei ole tasa-arvoista avioliittolakia (mikä toivottavasti muuttuu 2017), transseksuaaleja koskevat lait on aivan viturallaan (ainakin Suomessa). Lista vois jatkua vaikka kuinka pitkään, mutta nää on asioita mihkä mä oon kiinnittäny huomioo ja mitä oon tutkinu.

Toinen asia mikä mua ärsyttää on uskonnolla perustelu vääriin tekoihin. Uskonto ei ole syy tappaa. Uskonto ei ole syy tuomita. Uskonto ei ole syy kieltää toiselta mitään. Uskonto ei oikeuta sotaan, eikä uskonto oikeuta estämään muiden saamasta oikeuksia.

Mä itse olen uskovainen, ja mun mielestä on väärin että sen perusteella annetaan oikeus kohdella toisia kuin ne ei olis ihmisiä. Suomessa luterilaisessa kirkossa avioliitto ei ole pyhä sakramentti. Joten en ymmärrä mikä uskovaisilla on tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Se ei tarkoita, että kirkossa käytännöt muuttuisivat. Ei. Se tarkoittaa, että kaikilla on samat oikeudet lain edessä. Sillä rekisteröidyllä parisuhteella ei ole samoja oikeuksia kuin avioliitolla, ja se on väärin.

Tulevaisuudessa toivon, että kykenen kouluttautuun semmotteeseen ammattiin, missä voisin tehdä tästä maailmasta vähän paremman paikan. Mun unelma on olla lääkäri, ja mennä Afrikkaan töihin. Toinen unelma on joku missä mä voin vaikuttaa ja tehä jotain tasa-arvosemman maailman eteen.

Adiós

Viisaus

Wikipedian määritys viisaudesta: "Viisaus tarkoittaa yleensä kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen."

Musta on tosi jännää, kun mä oon tilanteessa jossa mun vanhemmat eroo (ja se on vähän vielä 'normaalia' eroo sotkusempaa) että miten ihmiset käyttäytyy. Kaikennäköstä on tapahtunu, mutta mä en ymmärrä sitä miten aikuiset ihmiset ei osaa käyttäytyä. Mulla on siis siten vähän vaikee tilanne, että mun isä on vakavasti sairas monellakin tapaa ja äiti on yrittäny sinnitellä, mutta sitten kun me lapset ei enään kestetty sitä tilannetta niin vanhemmat teki päätösen että on parempi erota. Mutta sitten koko toinen puoli suvusta on vetäny tän asian aivan ranttaliks. Se on todella hämmästyttävää kuinka ihmisten oikea luonne tulee esiin, ja alkaa näkymään kuinka ajattelemattomia ihmiset voikin olla. Kuinka 40v ihmiset ei osaa millään tavalla käyttäytyä kuin aikuiset.

Apulannan viisaus ei asu meissä on oiva teksti kuvaamaan tilannetta: 

"Oon tehnyt asioita
joilla ei oo muuta tarkoitusta
kuin olla tikareita
jotka tarkoitettiin ainoastaan sinuun uppoomaan
Antaisin anteeksi
jollen heikolta näyttäisi
sun kärsivän tahtoisin

Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme

Kun alta murtuu katu
Terävät reunat voidaan pyöristää ettei jalkoihin satu
Mut sitä ei voi kiistää ettei se oo
hajonnut jo
Iskuja vyön alle
enemmän kuin muualle
varkaalta varkaalle

Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei pystytä edes ongelmistamme

Tappaa ei ollut tarkoitukseni
vaan rampauttaa pysyvästi
niin että joka päivä muistaisit
joka päivä koko loppu elämäsi
missä teit sen minua koskevan virheen

Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme
Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei pystytä edes ongelmistamme"

En nyt enempää jaksa tästä kirjoittaa, mutta voin sanoa; harva ihminen oikeasti voi kutsua itseään viisaaksi. Sellaiseksi joka oikeasti toimisi yleisesti hyvän lopputuloksen puolesta, tai esim. Lasten kannalta hyvän lopputuloksen kannalta. Sillä lapsethan ne ovat tärkeämpiä kuin aikuiset.

Vanhako?

Koeviikko suoritettu "kunnialla" läpi ja uus jakso on pyörähtäny käyntiin. Seuraavat kuus viikkoa mun elämään kuuluu espanja, ruotsi, yhteiskuntaoppi, maantieto ja vanhojen tanssit.

On todella outoo kuvitella, että itte parin kuukauden päästä on tanssimassa vanhoja. Aika on kulunu niin nopeesti. Tuntuu että siitä ei olis kauaakaan kun olin ala-asteen liikuntasalissa kattomassa kun lukiolaiset tanssi. Ne oli niin kauniita, vanhoja, aikuisia mun silmissä. Niin täydellisiä. Ja nyt mä oon itte saman ikänen. Ei oo kyllä niin hohdokasta mitä sillon kuvittelin. Eikä todellakaan tunnu niin aikuismaiselta mitä pienenä kuvittelin. Sillon tuntu ikuisuudelta, että kasvais niin isoks.

Tässä sitä silti ollaan. On outoo ajatella, että mä näyttäisin jonkun silmiin millään tavalla aikuismaiselta/kypsänä. Mä en oo lähelläkään aikuismaista ja on outoo ajatella, kuinka kohta kaikki kaverit ja itte on 18v.

Mutta takaisin niihin vanhoihin. Mulla on mekko hankittu jo kauan aikaa sitten, ja parikin mutkien kautta on löytyny. Tällähetkellä tosin sairaslomalla, mutta eiköhän se jossain kohtaa selviydy tanssahteleen mun kaa.

Tämmönen tuli ostettua. Mä siis tilasin netistä, koska se tuli paljon halvemmaks kuin kaupasta ostaminen. Ainoo huono puoli netistä tilaamisessa oli istuvuus. Mekko ei istunut täysin ja se pitää viedä pienennettäväks, lyhennettäväks ja haluan ton 'laahuksen' myös pois. Mutta silti säästettiin paljon ja oon totaalisesti rakastunu tohon. Oon niin ilonen.